Äipällä oli eilen tilipäivä ja tapamme mukaan käytiin kahvilla ja vähän shoppailemassa. Äippä osti itselleen uusia vaatteita (vähän ensi viikkoa varten kun ollaan menossa katsomaan Scandinavian Hunkseja, taas kerran) ja sainpa minäkin pari uutta paitaa.
Vastusteluistani ja tomerasta vastavinkumisestani huolimatta äiti osti sellaistakin mitä ei edes tarvittaisi. Koirille uudet ruokakupit ja vesikupin. Edellisissäkään ei ole mitään vikaa, mutta silti äippä päätti ostaa lellivauvoilleen uudet kupit, great.
Uuden trimmerin omalle koiralleen. Wipii, eihän sillä vanhallakaan oltu karvoja trimmailtu kun vasta pari vuotta, ja se vanha on täysin kunnossa ja toimiva, takuutakin jäljellä vielä.
Uuden saunakiulun ja kauhan meille. Löylyt ollaan tähän mennessä heitelty hehkeän pinkin sangon ja punaisen kauhan avulla ja hyvin on mennyt. Ei olisi tarvittu uutta.

Olisipa mullakin tolla tavalla ylimääräistä rahaa, että voisi ostella sellaistakin mitä ei tarvitse. Tai ostaisin sillon lähinnä vaan hyödyllisiä tavaroita, en mitään turhaa. Kai.

Piti sitten eilen illalla testata uusi kauha ja sanko. Pakko myöntää, että saunassa on enemmän tunnelmaa puisilla löylyvälineillä, kuin muovisilla.
Menin itse edeltä saunaan kun mies lähti vielä ostamaan kaupasta siiderin ja oluen. Lauteilla yksin istuessa tuli ihan yhtäkkiä mieleen eräs juttu lapsuudesta mitä en ole tehnyt enää sen jälkeen kun täytin 10, enkä edes muistanut koko juttua vasta kuin nyt.
Lapsena mulla oli suurena huvina heittää kauhalla vettä saunan seinille ja katsoa kun vesi valui lattialle. Siitä jäi seinään sellaiset röpelöiset kuviot, ja ne oli sitten 'mörköjä'. Saunassa sitten selostin kovasti seuralaisille minkälainen mörkö mikäkin niistä oli. 'Tuossa on selvästi kädet, sillä on kirves suussa ja kiviä toisessa kädessä. Tuolla toisella möröllä on puun oksia käsissä ja naamari päässä.'
En voinut vastustaa kiusausta, vaan aloin heittelemään vettä seinille. Ja todentotta, ne samat yli 10 vuotta vanhat möröt porskuttavat edelleen menemään. :) Tuli tuttu ja turvallinen tunne, kun katsoin veden tippumista ja odotin mörköjen ilmestyvän seiniin.
En edes viitsi tähän kirjoittaa millaisia mörköjä meidän saunassa eilen illalla oli, muuten menee viimeisetkin rippeet ajatuksesta, että olisin edes suunnilleen normaalilla järjellä varustettu ihminen. :D

Sillon tällön tulee flashbackeja lapsuudesta, en muista edes milloin viimeksi olisin sen kokenut. Eilisestä tuli kuitenkin hyvä ja rauhallinen olo, niinkuin mikään ei olisi muuttunut ja kaikki olisi yhtä hyvin ja turvallista niinkuin lapsuudessa. Hetkittäin oli olo, että olisin taantunut siksi alle 10-vuotiaaksi Shandiksi uudelleen, ja tässä olin, niinkuin ennen.

Kuitenkin havahduin muistoista kun mies tuli kotiin.

Ehkä sitten seuraavalla saunomisella taas...

-Shandi